Niin paljon pudotettavaa

Välillä oon ihan kauhuissani ajatuksesta, että mulla on noin 90 kiloa pudotettavaa. Yhdeksän-vitun-kymmentä... Monilla ana-blogeja kirjoittelevien paino pyörii kuitenkin järkevissä lukemissa ja heillä on korkeintaan parikymmentä kiloa tavoitteeseen. Yhden ana-blogin olen löytänyt, jonka kirjoittaja on kolminumeroisissa luvuissa, mutta sekään ei taida olla aktiivinen.

Anyway, tää tuntuu siltä taas, etten pysty tähän. Miten von pudottaa itsestäni yhden kokonaisen (ylipainoisen) ihmisen painon. No mun ns. välitavoite on päästä sataseen. En muista, koska oon viimeks painanu tasan sata, varmaan amiksen tokalla. En käynyt paljoa vaa'alla, koska en halunnu kohdata rumaa totuutta. En ennen viime kevättä ollut käynyt sitten vuoden 2016 vaa'alla, ajatella. Silloin vuonna 2016 painoin 109 kg hrrr... Eli parisuhteen alettua oon saanut noin 30 kg lisää painoa. Sitä se on, kun M ei liho kirveelläkään. Se syö tosi epäterveellisesti ja paljon ja houkuttelee muaki pahoille teille. Silti sen paino ei nouse ja se oikeestaan on alipainon ja normipainon rajoilla. Ja mun ei tarvii kun vilkasta salaatinlehteä ja se tekee heti 100 grammaa painoon lisää. Tuntuu, etten voi syödä mitään lihomatta, voisipa ilmalla ja vedellä elää. Mulla on muutenkin kiero suhde ruokaan, ruoka on pilannu mun elämän. Oon sen takia läski ja epäonnistunut. Inhottu ja masentunu. Mutta kuitenkin, se lohduttaa mua, vaikka pilaakin mun elämää ja vie mua hitaasti hautaan. Mun pitäis opetella eroon ahminnasta ja tunnesyömisestä, ne on mun pahimmat viholliset tässä projektissa. Niin ja opetella rakastamaan liikuntaa niinkuin kunnon ihmiset.

Kiitos Iltalehden, löysin itselleni uuden yhden "tosielämän thinspon." Suomalaisen tytön, joka on onnistunut pääsemään Victora's secret malliksi ja ei ihme. Hän on niin kadehdittavan upea, alla pari kuvaa: