sunnuntai 22. marraskuuta 2020
Missä me ollaan ja oonks mäki siellä
N 1,5 kk hiljaiseloa blogin puolella, ja voisi sanoa, että hiljaiseloa on ollut kaiken suhteen. En käy enää missään, osin koronan takia mutta myös osin koska en jaksa. Mutta edelleen hengissä ja lihava. Päivät tuli pimeiksi, oon kaiken valosan ajan töissä pimeessä. Ei ihme jos heikko ihminen romahtaa. Mun pää on niin sumussa. Töissä käyty tunnollisesti yhtä saikkua lukuunottamatta. Syöny oon vähä miten sattuu, vaa'alla en käy. Kuhan sais edes alkuun karsittua tän sokerinhimon pois. Ja harrastettua liikuntaa. Edes pari kertaa viikossa. Jos alottaisin helpoin ja pienihn askelin uudestaan. Tavallista ruokaa alkuun kaloreita kyttäämättä. Kahtena päivänä viikossa saa huijata, mutta vähän.
En kestä tässä kehossa, jos en laihdu niin mielummin kuolen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
-
Mun piti päivittää tänne lisää kuulumisia mut elämä potki taas hetken päähä. Mun mies mokas melkein pahimmalla mahollisella tava...
-
Oon ollu kadoksissa täältä blogin puolelta. Oon vaa yrittäny olla positiivinen ja nauttia kesästä. Tässä kesän aikana muutettiin miehen kans...
-
Heippa, en tiedä onko mulla lukijoita jäljellä näin pitkän tauon jälkeen. Oon kuitenkin liikuttunut kun näin, että mun paluuta t...