Joo mä lopetan taas huomenna

Ahmiminen ja päihdeöverit oli tän viikonlopun teema ja nyt tuntuukin siltä. Viime vklp en pahemmin paskaa syönyt ja olin aivan tipaton ja kyllähän se olo maanantaina töissä oli aivan eri. Miks teen tätä itelleni. Nyt ajatus ei kulje, oon jossai apaattisuuden ja masentuneen fiiliksen välimaastoilla. Olisin halunnut jäädä sänkyyn, mutta en voi. Se olis nii läpinäkyvää sanoa olevansa sairaana just maanantaina. Seuraava vklp otetaan ihan rauhassa, tehden jotain rakentavaa ja syömällä hyvin ja kevyesti. Oon vihdoin päässy painoni kanssa ekan välitavotteen alle enkä tahdo pilata tätä...

Pitäisiköhän mun alkaa syödä aamupalaa? En tiiä, onko tästä jotain vahinkoa mun pojektille, että skippaan aamupalan ja syön ekan kerran klo 11. Tänään mulla on tomaattikeittoa ja kotona syödään jotkut possunlihapalat ja nuudelia. Oon tilannu protein.fi rasvanpolttoa tehostavaa proteiinijuomajauhetta, pitäis alkaa juomaan sitäkin. En vaan oikeen pidä sen mausta, mutta se vie kyllä ruokahalun tehokkaasti. Protsku tekee kylläseks ja se kun joutuu kittaamaan puoli litraa jotain suht pahaa litkua kurkusta alas tekee ällön olon ja ruoka ei maistu.

Onko teille käynyt joillekkin myös niin, että kun laskette kaloreita, niin haluutte päivä päivältä pienempiin lukuihin? Viimeviikon ahmimiskierteessä oisin ollu tohon lukuun tyytyväinen, nyt en oikeen ole... Mutta nälkä kyllä on ja ahistaa että M haluaa taas syödä jotain huonoa... Oon niin nälissäni et mun itsekuriq aon nolla.

Haluisin myös käydä vaa'alla mut mun eilisen ahmimisen takia se on pompannu varmaa taas yli 130 kg enkä haluis pilata mun fiilistä. A