Siitä on pari viikkoa kun oon viimeksi kirjotellut, anteeksi siitä. Olin aika pohjalla. Nyt kun lääkkeitä on syöty taas säännöllisesti muutama viikko, on pahin suru hellittänyt ja tilalla on se kuuluisa "tyhjä fiilis." Mutta parempi näin, se pohjaton suru vei niin paljon energiaa. Oon kaks viikkoa syönyt ja maannut sohvalla. Kaikki energia on loppu työpäivän jälkeen. Nyt jos koskaan on päässä kirkastunut, että ruuan mättäminen ei mun oloa paranna, päinvastoin. Voin varsinkin fyysisesti huonommin kuin koskaan. Jatkuva paha olo, vatsa sekaisin, väsymys jne.
Mun pitää alkaa laskea kaloreita tarkasti, muuten en pysy perillä mun syömisistä. Laitan kaloreiden saannin ylärajaksi 1500 kcal. Ja liikuntaa muutaman kerran viikossa ja paskaruokaa saa syödä perjantaisin ja maanantaisin, mutta ei silloinkaan liikaa. Jos näillä menis pari viikkoa ja kattois sitten. Vaa'alle en uskalla mennä. Enkä mene, se lukema latistaisi mun motivaation ja sais mut taas luovuttamaan. Aion myös kokeilla olla kokonaisen viikon täysin vegaanisena, en tosin tiedä aloitanko ens viikolla vai joskus myöhemmin. Mun pitää myös päivittää tätä blogia, vaikka mulla ei oo suurta määrää lukijoita, niin kai tätä jhoku sentään lukee. Ja vaikka ei, niin saan itse motivaatiota.
Välillä tuntuu jopa, että se luinen kaunis keho on oikeastaan vaan sivuseikka. Haluaisin voida paremmin, ja faktahan on se, että tää ylimääräinen paino ei mun hyvinvointia tue. Haluan vaan oikeasti jaksaa enemmän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti